keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Hei hei helteet!

Tämä viikko on ollut ensimmäinen kesäloma viikkoni, ja sen kunniaksi päättivät helteet kaikota ja pilvet peittää taivaan. Vettä on ropissut tasaisin väliajoin, mikä toisaalta on ihan mukavaakin, ainakin luonnon kannalta, mutta kyllähän tuo kahdenkymmenen asteen tiputus melko kolealta saa ilman tuntumaan. Nooh, olen kuitenkin päättänyt, että mikään ei saa minua olemaan nauttimatta lomastani, kyllä tätä on taas niin kovasti koko vuosi odotettu. Näin lomaillessa on myös ehtinyt muistelemaan viime kesää ja sitä kuinka omakoti oli vasta haaveena. Silloin istuskeltiin yhtenäkin päivänä miehen kanssa makuuhuoneessa läppärit nenien edessä selailemassa etuovi.comia ja ihailtiin kaikkia vanhoja maalla olevia taloja. Muutamaan siinä ihastuttiin ihan kunnollakin, ja kovasti suunniteltiin millaista remppaa mihinkin pitäisi tehdä ja millaista elämä voisi olla kun naapurit eivät olisi ihan seinän takana. Silloin kuitenkin tämä kaikki tuntui loppujenlopuksi vielä niin mahdottoman kaukaiselta ja vaikka paria mökkiä kävimmekin ajelulla vilkaisemassa niin lopulta koko taloprojekti jäi unohduksiin syksyn ja talven ajaksi.. kunnes sitten... niin, lopputulos jo tiedetäänkin.=) 
Muistelut sikseen ja takaisin projektin pariin joka hmm, etenee hitaasti mutta varmasti. Keittiötä odottelemme edelleen, koska tavaran kuljettajalla tuntuu olevan hanskat pahasti hukassa, joten tänäänkin jännäilemme mahtavatko kaapit saapua vieläkään. Keittiön lattiaan on sävy valittuna ja se odottaa vain koska ehtisimme sen sutimaan, jokatapauksessa siitä tulee hieno. =) Kaivoon hommasimme automaattivesipumpun joten kanisterien jatkuva täyttäminen saattaa pian helpottua jos saamme saunavedet tulevaisuudessa sieltä ja jos ei ihan saunavesiä niin ainakin sitten autojen pesuvedet ja kukkien ym kasteluvedet. 
Kukkia tekisi kovasti mieli päästä taas istuttelemaan, ainakin ruukkuihin, joten täytyy tässä lähipäivinä poiketa kesäpihoilla ihmettelemässä millaisia ihanuuksia löytyisi. Haaveilen kovasti auringonkukista, päivänkakkaroista ja orvokeista. Äitini lupaili heidän pihastaan minulle myös kauniin juhannusruusun alkuja, sillä jostain syystä tuo ihanuus meidän pihastamme puuttuu. Toisaalta kyllä ihannoin luonnonkukkia ja tahtoisin pihaamme kaikkea mahdollista rehottamaan, ne kun ovat niin kauniita tuolla tienvarsilla, eivätkä ole moksiskaan säästä. Niin, minusta ne ovat sykähdyttävän kauniita, mutta monista varmaankin ikäviä rikkakasveja.  Toissapäivänä sain istutettua nättiin koriin samettiruusut, jotka sain mummultani. Kauppareissulla vihdoin silmiini osui myös pieneen somaan kastelukannuuni sopiva pikkuämpäri, jossa on kiva säilyttää puutarhahanskoja ja välineitä.
Kauppareissulta mukaamme tarttui myös valkoista maalia, jonka käytön aloitin maalailemalla pärekorimme, suunnitelmien mukaan, ruutulippukuosiseksi. =) Lähipäivinä keksin varmasti yhtä jos toistakin maalattavaa, joten en tiedä kuinka turvallinen tuo maalipurkki on lähelläni. =)) Varokaa vain huonekalut ja seinät....


2 kommenttia:

  1. Keräile kesän mittaan luonnonkukkien siemeniä ja visko pitkin pihaa. Ensi kesänä sitten toivottavasti kasvavat siellä pihassakin :-)
    T. Johanna

    VastaaPoista
  2. Eipäs tullut moinen mieleen, vaikka juurikin olen koittanut noiden orvokkien siemeniä ripotella sinne tänne, kiitos vinkistä, täytyypä testata =)

    VastaaPoista